Minä en neulo muovia. En, vaikka mikä olisi. Akryyli, polyakryyli, polyesteri, polyamidi, nylon jne ovat kuituja, joita neulomissani langoissa ei ole. Ei edes parantamassa sukkalangan kestävyyttä. En siis käytä edes nk.sekoitelankoja, joissa on mukana muovikuitua.
Muovi- ja luonnonkuitujen ekologisuus ja eettisyys ovat asioita, joista voidaan jauhaa loputtomiin. Puuvillan viljely, lampaiden kasvatus, muovikuitujen valmistuksen hiilijalanjälki jne. Aiheita ja mielipiteitä riittää, riippuen näkökulmasta. Näihin seikkoihin en halua sen enempää pureutua tässä kirjoituksessa.
Moni sanoo, että ”muovikuitu” kestää käytössä paremmin kun luonnonkuitu. Olen täysin samaa mieltä. Kyllä kestää, melkein ikuisesti. Eikä edes maadu. Mielestäni tämä on yksi muovikuitujen suurimmista ongelmista. Tähän moni sanoo, että muovikuidusta valmistettua neuletta voi käyttää kauan ja tarvittaessa sitä voi uudistaa. Tämä on varmasti totta, jos neulepinnan nypyt ja erilaiset venymät ei haittaa. Minua haittaa.
Moni sanoo, että ”muovilanka” on halpaa ja se lienee onkin yksi suurimmista syistä sen suosioon. Myös monet teolliset / konekehrätyt luonnonkuitulangat ovat hinnaltaan käsinkehrättyä lankaa edullisempia. On totta, että käsinkehrätty lanka on kallista. Mutta kuten monessa muussakin asiassa, laatu maksaa. Arvostan omaa käsityötaitoani niin paljon, etten halua tuhlata osaamistani materiaaliin, joka ei vastaa odotuksiani. Mielestäni olisi turhauttavaa valmistaa suuritöinen neuletyö langasta, joka käytössä esim. huopuu, venyy ja nyppääntyy tai jonka lämpöarvo vastaa sitä, että pukee päällensä muovipussin. Koska arvostan myös muiden käsityöläisten ammattitaitoa vähintään yhtäpaljon kun omaani, olen valmis maksamaan käsinkehrätystä langasta pyydetyn hinnan. En myöskään halua tukea harmaata taloutta tai käsinkehrättyjen lankojen tuontia halvan tuotannon maista. Siksi hankin lankani suoraan tutulta kehrääjältä.
Itse olen siitä onnellisesta asemassa, että tiedän tasan tarkkaan mistä lankani tulee. Tiedän, millaisissa oloissa ”tuotanto” eläimet asuvat ja voin milloin tahansa tarkistaa, mitä heille kuuluu. Suurimman osan heistä olen myös tavannut. Kuinka tämä muka on mahdollista, ihmettelee moni. Ratkaisu on yksinkertainen. Minulle kelpaa vain käsinkehrätty lanka, jonka raaka-aine on kotimaista tuotantoa. Vaihtoehtoja riittää. Mm. alpakka, angorakani, mohair-vuohi, koira, kissa ja lammas. Värivaihtoehtoja on vieläkin suurempi määrä. Käsinkehrättyä lankaa saa eri paksuisena, ompelurihman ohuesta moppilangan paksuiseen ja kaikkea siltä väliltä.
Joten, rakkaat kanssaneulojani, tehkää itsellenne palvelus ja kokeilkaa käsinkehrättyä lankaa. Satsatkaa laatuun edes kerran, tehkää itsellenne SE neule, jota olette aina himoinneet. Antakaa käsitöitä rakastavalle läheisellenne tai ystävällenne käsinkehrättyä lankaa lahjaksi. Olen varma, että sitä lahjaa jokainen käsityön ystävä osaa arvostaa. Neulomisen iloa ja aurinkoista kevättä
Miirma